Luutohtorit oy - Kantasoluhoidot

Kantasoluhoitojen sekä regeneratiivisen lääketieteen asiantuntija Suomessa

Tervetuloa

Tämä sivusto on rakenteilla. Tarjoamme pian tietoa kantasoluhoidoista yleisesti, hoitomuodoista käytännön tasolla, alan tutkimuksista ja palveluista Suomessa. Keskitymme hoidoissa tuki- ja elimien vaivojen hoitoon, mihin meillä on pitkä ja vankka kokemus niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Kantasoluhoidot ovat nykyään luvanvaraista toimintaa ja Suomessa tätä valvoo FIMEA. Ennen hoitojen sijoittumista luvanvaraisiksi kerkesimme aloittaa Suomessa alan pioneereina omakudos -siirteistä kehitetyllä kantasolukonsentraatilla hoidot ortopedisiin vaivoihin. Ortopedian lisäksi hoidoilla on erittäin lupaavia tutkimustuloksia mm. plastiikkakirurgiassa, tulehduksellisissa suolistosairauksissa ja neurologiassa. Suunnitelmanamme on laajentaa tarjontaa jatkossa muihin lääketieteen aloihin tutkimustulosten vakiintuessa ja pätevien eri erikoisalojen lääkäreiden omaksuttua oman alansa hoitoperusteet. Tulemme tarjoamaan hoitoja myös estetiikan puolelle jatkossa. Helmikuussa 2024 toteutimme suuren kehitysprojektin päätteeksi kansainvälisesti ensimmäisinä kantasoluhoidon rustovammaan, mihin nykylääketiede ei tiennyt hoitomuotoa. Ammattiurheilija pystyi tämän myötä jatkamaan uraansa kolmen vuoden hankalan oireilun jälkeen. Tapausselostus hoidosta on työn alla. Tässä pioneerityössä korjasimme sekä vaurioitunutta rustoa että tuhoohtuneen mikroverenkierron kantasolu-avusteisesti paikallispuudutuksessa. Hoitoa edelsi yli 10 vuoden syvällinen perehtyminen aiheeseen ja vasta vuonna 2024 oli tutkimus tarpeeksi laadukasta ja laajaa varsinkin sen suhteen, että kyseisellä tekniikalla hoidettaessa ei hoitoon liity minkäänlaista syöpäriskiä tai muuta yllättävää vakavaa haittaa. Kyseinen potilas toipui hyvin nopeasti ja jo noin kolme viikkoa hoidosta oli kolmen vuoden kivut poissa. Täysipainoisen kontakti-urheilun hän pystyi aloittamaan 6 viikkoon mennessä. 6 kuukauden seurantakäynnillä oireet olivat edelleen pysyneet poissa ja kuvantamistutkimuksissa nähtiin hienosti korjaantunut rustokudos sekä uudelleen rakentunut mikroverenkierto. Hoitomuodon luvanvaraisuuden astuttua EU:n lääkeviraston määräyksellä äkisti voimaan vuonna 2024 jouduimme perumaan kaikki suunnitellut hoidot ja aloitimme valmistautumisen lupaprosessiin. Kantasoluhoitoihin liittyy varsinkin kansainvälisesti myös erittäin paljon eettisiä kysymyksiä. Nämä liittyvät lähinnä solujen laboratorioviljelyyn sekä niiden keräämiseen mm. sikiöistä. Kun aloitimme hoidot oli yhtenä tärkeänä tekijänä se, että hoito on kaikin puolin myös eettisesti kestävää. Omasta kudoksesta kerätyt kantasolut ratkaisivat tämän haasteen. Tavoitteena on, että kesällä 2026 pystymme tarjoamaan hoitoja jälleen Suomessa. Kantasoluhoitojen lisäksi tarjoamme ultraääni- ja röntgenavuisesti tähdättyjä fokusoitu ESWT -hoitoja. Fokusoitu ESWT poikkeavaa merkittävästi yleisemmin käytössä olevasta ns. shockwave -hoidosta. Fokusoituna pääsemme usean senttimetrin syvyyteen ja esimerkiksi luutumattomia murtumia ja rasitusmurtumia hoidettaessa tämä on edellytys hoidon onnistumiselle. Perinteisellä hoidolla onkin tarkoitus keskittyä pintakudoksiin ja indikaatiot hoidolle ovat eri. Fokusoitu ESWT on kajoamaton hoitomuoto. Itse hoito toteutetaan yleensä 3-5 hoitokerralla 1-2 viikon välein annettuna. Itse hoitotapahtuma kestää noin 10-15 mminuuttia ja sen aikana tuntuu yleensä kipua, mutta usean vuoden kokemuksella voimme todeta, että potilaat sietävät sen varsin hyvin. Kipu myös väistyy välittömästi, kun impulssit keskeytetään ja hoidon jälkeen kipu on yleensä aloitukseen verrattuna lievempää. Tarjoamme hoitoja myös puudutuksessa sekä erityistapauksissa myös kirurgian yhteydessä. F-ESWT:n vaikutusmekanismit ovat hyvin monimutkaiset ja tutkimuksia aiheesta valmistuu jatkuvasti enemmän. Yksi merkittävimmistä mekanismeista liittyy siihen, että F-ESWT stimuloi kantasoluja mm. jakaantumaan tehokkaammin. Tämä johtaa siihen, että elimistön korjausprosessi pääsee käynnistymään nopeammin sekä tehokkaammin. Yleisin vaiva mihin hoitoa käytämme on luutumattomat murtumat (kroonistuneet rasitusmurtumat ja murtumaleikkauksen jälkeenkin luutumatta jäänyt murtuma sisältyvät tähän). Kuuden ensimmäisen vuoden aikana olemme saavuttaneet erinomaiset tulokset tässä indikaatiossa, mikä on vähentänyt merkittävästi myös primäärikirurgisesti sekä uusintaleikkauksella hoidettavien tapausten määrää. Kaikki murtumat eivät kuitenkaan hoitoon sovellu ja onnistuneen hoidon edellytyksenä on huolellinen arvio siitä kenen vaivaan hoito soveltuu. Selkärangan rasitusmurtumia emme ole hoitaneet F-ESWT:llä sen vuoksi, että nykytiedon valossa vaikuttaa siltä, että riskit ylittävät hyödyt, kun selkäydintilan hermot kulkevat hoitoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Lannerangan rasitusmurtumat eivät näy ultraäänellä tai röntgenillä. Hyvän hoitotuloksen takana on monta tekijää, joista yksi tärkeimpiä vaikuttaa olevan tarkka tähtääminen vaurioalueelle ja yleensä paras keino tähän saavutetaan korkearesoluutioisen ultraäänen mudoostamalla kuvalla. Ultraääni on myös tutkimustavoista ylivoimaisesti paras arvioimaan mikroverenkierron tilaa. Monessa vammassa vaurioitunut kudos jää parantumatta juuri siitä syystä, että vamma on vahingoittanut myös mikroverenkiertoa, mikä johtaa siihen että elimistön korjausprosessit eivät tavoita vaurioaluetta. Mikäli ultraääni ei sovellu käytettäväksi, niin moderni läpivalaisu-röntgen tarjoaa usein ratkaisun. Magneettikuvaus ei ole sovelias tähän tarkoitukseen vaikka sitä muuten käytämme toki paljon itse diagnostiikassa sekä joskus myös hoidon seurannassa. Fokusoidun ESWT:n muita hoitoindikaatioita löytyy pehmytkudosongelmien parista. Oman kokemuksemme mukaan tulokset eivät pehmytkudoksissa kuitenkaan ole yhtä hyvät kuin luukudoksessa, missä 6 vuoden hoitotulokset hipovat 100% rajaa. Tähän tulokseen pääseminen edellyttää huolellisen potilasvalinnan tekemistä ja sen vuoksi kannattaa olla etukäteen yhteydessä ja tiedustella hoidon soveltuvuutta omassa vaivassasi. Yleisin pehmytkudosongelma mihin hoitoa käytämme on krooniset akillesjänteen tendinopatiat. Akillesjänteessä olemme huomanneet, että hoidon viivästyminen heikentää tuloksia. Yleisesti voidaan todeta, että jänteiden ja niiden kiinnitymispisteiden vaivojen hoitamisessa F-ESWT:n avulla on optimaalisin aikaikkuna ensimmäisen noin kolmen kuukauden aikana. Tähän vaikuttaa toki moni asia ja myös täysin kroonistuneissa tapauksissa voi hoito auttaa vaikkakin onnistumisprosentti laskee toki selvästi. Koska sekä F-ESWT että kantasoluhoito perustuvat siihen, että hoidolla autetaan kehoa parantamaan ongelma tuomalla hoidettavalle alueelle miljoonia - miljardeja jakaantumiskykyisiä sekä muuntautumiskykyisiä korjaavia soluja, niin teoriassa näiden hoitomuotojen yhdistäminen voisi tehostaa paranemista jopa merkittävästi. Suunnitelmissamme on ollut toteuttaa tutkimus siitä miten A. Rannemurtuma ja B. Nilkkamurtuma parantuvat silloin jos murtumarakoon ruiskutetaan omasta kudoksesta kerättyä kantasolukonsentraattia ultraääni-ohjatusti. Pistoksen jälkeen hoitoa jatkettaisiin ultraääni-ohjatulla F-ESWT:llä ja tämä jälkimmäinen osuus toistettaisiin viikon ja kahden viikon kohdalla. Kipsausta vaativissa murtumissa tämä mahdollistuu sillä, että kipsiin tehdään hoitoluukku. Modernit korkearesoluutioiset "hockey stick" ultraääni-anturit mahdollistavat sen, että kipsiä ei tarvitse poistaa kokonaan hoidon ajaksi. Ortoosit toki nykyään usein istuvat kipsiäkin mukavammin ja nämä on helppo myös irroittaa. Tutkimusnäyttö siitä, että F-ESWT stimuloi kantasoluja jakaantumaan on jo laadukasta. Samoin vahvaa on myös tieteellinen näyttö kantasolujen toiminnasta kroonisissa murtumissa. Tutkimusten mukaan kantasolujen määrä kaksinkertaistuu noin kahden vuorokauden välein ja solumittarilla laskettuna on kantasolukonsentraatissa keskimäärin n 50 miljoonaa regeneratiivista kantasolua. Viikon kohdalla hoidosta on näin ollen laskennallisesti kantasolujen määrä noussut jo n. 600 miljoonaan, mikä on jo erittäin suuri määrä. Nämä pystyvät muuntautumaan osteoblasteiksi eli luunmuodostajasoluiksi (tai rustovaurioissa kondrosyyteiksi, lihasvaurioissa lihassoluiksi jne. Hermosolujen suhteen tutkimus on vielä epävarmaa). Tämä mekanismi on syy sille, että luutumattomat murtumat parantuvat niin hyvin ja teoreettisesti emme ole keksineet perustelua sille miksi prosessi poikkeaisi akuuttien murtumien kohdalla kroonisista. Eroa näissä on varsinkin inflammatorisen prosessin suhteen, mutta sekä pistoshoito & F-ESWT hoito vaikuttavat myös tähän. Luutumiseen tarvitaan toki hyvin paljon muitakin solutyyppejä ja näitä on mukana pistettävässä konsentraatissa lukuisia eri alatyyppejä. Myös verisuonten rakennusmateriaaleja sekä näiden kasvua ja jakaantumista ohjaavia soluja on vain muutaman millilitran kokoisessa tiivisteessä reilusti. Kliinisiä laadukkaita tutkimuksia hoitomuotojen yhdistämisestä akuuteissa murtumissa ei ole tehty ainakaan vuoteen 2024 mennessä, kun teimme laajan kirjallisuuskatsauksen aiheeseen. Akuuttien murtumien lisäksi yhdistelmähoito sopisi teoreettisesti hyvin myös moneen kroonisempaan vaivaan, mutta tutkimuksia aiheesta on tehty heikosti. Täytyy myös muistaa, että ns. ylihoitamisessa ei ole useinkaan mitään järkeä mikäli hyviä tuloksia saavutetaan kevyemmin. Aihe on kuitenkin akateemisesti erittäin kiinnostava ja siksi olemme tutkimusprojektia tästä suunnittelleet. Sivun alaosasta pystyt lähettämään viestin meille ja toivoisimme, että olet herkästi yhteydessä jo tässä vaiheessa mikäli olet kiinnostunut jostakin puhutuista hoitomuodoista tai haluat tiedustella hoidon sopivuutta omaan vaivaasi. Toivoisimme myös ranne- ja nilkkamurtumapotilaita laittamaan herkästi viestiä mikäli osallistuminen tutkimusprojektiin tuntuu kiinnostavalta, koska mikäli vapaaehtoisia potilaita löytyy tarpeeksi talven 2026 aikoihin, niin pystyisimme mahdollisesti aloittamaan tutkimuksen nopeassakin aikataulussa. Mikäli ranne- ja nilkkamurtumien hoidon tutkimusprojekti käynnistyy, niin on tähän osallistuminen potilaille ilmaista hoidon osalta. F-ESWT on kansainvälisesti korkean tason urheiluklinikoissa vakiinnuttanut asemansa monen vamman hoidossa. Aloittaessamme Suomessa vuosina 2019-2020 ei radiologisesti ohjattuja F-ESWT hoitoja tarjottu muualla ja olemme siinä käsityksessä, että edelleen loppuvuodesta 2025 on tilanne sama.